Valoa pimeyteen

Tämä loppuvuosi on ollut niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla kovaa rutistusta. Tuntui, että energiani olivat hajaantunut maailmalle: töihin, muihin ihmisiin ja asioihin, kauppoihin, baareihin... Olen ollut kuin avoin astia, jakanut valoani muualle kuin itseeni. Tajusin tämän asian itse asiassa talvipäivänseisauksena, vuoden pimeimpänä päivänä, ja ennen nukkumaanmenoani aloin kerätä omaa valoani takaisin sydämeni. Sydämeni tuntui pimältä ja tyhjältä ja sain sitä edes hieman täytettyä. Meidän tulisi muistaa pitää oma valomme itsellämme, itse säteillen valaisemme myös niitä, jotka tarvitsevat valoa ja lämpöä. Ne asiat, jotka vain imevät energiaa antamatta takaisin mitään, tulisi jättää omaan arvoonsa. Voi, helpommin sanottu kuin tehty. Kaikkea ei voi jättää taakseen, vaan on vain muutettava omaa suhtautumistapaansa, kiinnitettävä asiaan sen verran huomiota kuin on välttämätöntä, mutta antamatta sen viedä omaa valoamme. Nyt, kuten päivä päivältä tulee valoisampaa, toivon myös oman liekkini voimistuvan.

Harvemmin olen tuntenut arkkienkelten läsnäoloa, oikeastaan olen ajatellut heidän olevan jonkin tason taruolentoja, mutta eilen autolla ajaessamme koin, että arkkienkeli Gabriel olisi läsnä. Tietoisuuteeni vain tuli katsoessani sivupeilistä takanamme ajavaa ambulanssia, että Gabriel on läsnä. Mietin mielessäni, että mikä asia on niin tärkeä, että sen välittämiseen tarvitaan noin korkea-arvoista sanansaattajaa? Sukelsin hetkeksi johonkin toiseen tietoisuuden tilaan, ollen kuitenkin myös läsnä siinä paikassa, auton penkillä. Pian ambulanssi katosi näköpiiristäni yhtä nopeasti kuin ilmestyikin, väreilevä ja pehmeä tunne jäi vielä minuuteiksi. Myöhemmin luin, että Gabriel nimenomaaan tunnetaan sanansaattajaenkelinä ja hän toi Marialle viestin Jeesuksen syntymästä. Ei voi olla sattumaa, että eilen oli jouluaatto. Gabriel voi myös auttaa puhdistautumaan kielteisistä tunteista, tuoden iloa tilalle, ja auttaa elämänsuunnan löytymisessä.

Olen miettinyt myös blogini suhteen, että mihin suuntaan haluan sitä viedä, vai haluanko pitää sitä ollenkaan. Ajattelin rohkeammin kirjoittaa myös syvällisemmistä ja aidommista asioista. Valkoinen sisustus tulee edelleen olemaan se punainen (tai siis valkoinen :D) lanka, mutta jonkin verran tulen kirjoittamaan sellaisia "huuhaa"-juttuja. Koittakaa kestää!

Olen jo vuosia hankkinut meille jouluksi mahdollisimman pienen kuusen. Tänä jouluna pikkuinen joulukuusemme on kovin askeettinen ja vähän toispuoleinen. Ehkä siksi se onkin niin suloinen. Pari lintua, pari kristallikoristetta, enkeli latvassa ja valot. Muuta en tähän kaipaakaan.

Tein jouluksi pari kakkua sukulaisille viemisiksi: suklaa-vadelmakakun ja joulukakun. 

Toivotan rauhaisaa, valon ja rakkauden täyteistä joulupäivän iltaa kaikille!

Enkelinsiivet ja tähtivalot koristavat tyttäreni huoneen ikkunanurkkausta.